Uberillä Arkansasiin

Welcome to Arkansas sign bridge Memphis West Memphis Tennessee

Kuten aiemmin tunnustin, olen alkanut keräillä aika innokkaasti osavaltiopisteitä. Siksi innostun aina huomatessani, että jokin matkakohteeni on lähellä osavaltioiden rajaa.

Memphis sattuu olemaan niin tiiviisti rajan tuntumassa, että kaupunki on levinnyt Tennesseestä naapuriosavaltion Arkansasin puolelle. Raja kulkee Mississippi-joessa, ja sen toisella puolella on Länsi-Memphis-niminen kaupunginosa.

Harmi kyllä joen yli ei tällä hetkellä kulje kävelysiltaa, vaikka sellainen on suunnitteilla. Harkitsin seikkailua paikallisbussilla, mutta koska olin kaupungissa vain lyhyen aikaa ja taksien kanssa kilpailevat uberit ovat täällä kohtuuhintaisia, myös Uber-kyyti tuntui hyvältä vaihtoehdolta.

Siirtyessäni Elvis-motellista keskustan hotelliini satuin saamaan Uber-kuskikseni suunnilleen ikäiseni miehen, joka kertoi olevansa markkinointialan yrittäjä ja ajavansa Uberiä satunnaisesti päästäkseen ulos yhden hengen toimistostaan ja tavatakseen ihmisiä.

Kuski kyseli, mitä aioin Memphisissä tehdä ja nähdä, ja tunnustin hieman häpeillen kerääväni osavaltioita ja haaveilevani piipahduksesta Arkansasin puolella. Ajatus huvitti häntä, mutta hän innostui silti heti ajatuksesta, että veisi minut Länsi-Memphisiin saman tien.

”Mitään kiinnostavaa nähtävää siellä ei sitten ole. Länsi-Memphis on olennaisesti pelkkä rekkakuskien levähdyspaikka”, kuski taustoitti.

Päätimme ajaa yhtä siltaa joen yli, etsiä paikan, jossa voisin ottaa itsestäni valokuvan ja palata toista siltaa pitkin.

crossing the bridge from Memphis Tennessee to West Memphis Arkansas.jpg

Länsi-Memphisissä ei tosiaankaan ollut mitään nähtävää. Kuski vakuutteli minulle, että Arkansasissa on hienojakin paikkoja, enkä toki epäile sitä. Siellä ei kuitenkaan ole mitään sellaista, minkä haluaisin ehdottomasti nähdä, ja olin jo varhaisessa vaiheessa tuominnut Arkansasin yhdeksi niistä osavaltioista, joissa matkustelemista en aio priorisoida.

Lopulta kuski pysäytti keskelle peltoa paikkaan, jonka lähettyvillä oli kuulemma tehty kuuluisa kolmoismurha. Se oli selvästi parasta, mitä hän pystyi Länsi-Memphisissä ”nähtävyydeksi” keksimään.

West Memphis Arkansas

Osa teistä varmaan miettii, onko tällaisessa osavaltioiden keräilyssä mitään järkeä. Vastaan siihen, että ei – mutta se tuottaa silti minulle iloa. Pystyn myös keksimään ainakin yhden käytännön hyödyn, joka Arkansasin-retkestä minulle koitui: vastedes muistan paljon helpommin, että Arkansasin osavaltio on olemassa, ja jopa tiedän, missä se on.

Mainokset

Metrolla Marylandiin

Nyt se on pakko tunnustaa: olen alkanut kerätä osavaltioita. Haluaisin käydä Amerikassa asuessani mahdollisimman monessa osavaltiossa.

Arvelinkin, että näin kävisi. Olen lapsesta saakka laskenut maita, joissa olen käynyt, ja aikuisena niin sanottu maapisteiden keräileminen muuttui intohimoiseksi. Olen käynyt 73 eri maassa, ja mietin matkoja suunnitellessani aina, miten saisin mielekkäästi mukaan mahdollisimman monta maata.

Kun aloin suunnitella muuttoa Amerikkaan, ajatus osavaltioiden laskemisesta alkoi heti houkuttaa. Haaveilin hetken jopa ottavani tavoitteeksi jokaisessa osavaltiossa käymisen, mutta tulin pian siihen tulokseen, ettei se olisi järkevää ajan- tai rahankäyttöä.

Yritin sanoa itselleni, että kävisin vain niissä osavaltioissa, joissa olisi kiinnostavaa nähtävää.

Washington DC:ssä vieraillessani sorruin kuitenkin puhtaaseen osavaltiopistekeräilyyn: Matkustin metrolla Marylandiin ihan vain saadakseni listalleni yhden osavaltion enemmän.

DC eli District of Columbia on kaikkien osavaltioiden ulkopuolella oleva pääkaupunkialue. Sen metroverkko ulottuu kahteen sitä ympäröivään osavaltioon, joissa asuu iso joukko pääkaupungissa työskenteleviä ihmisiä.

Toinen näistä osavaltioista on Virginia, jossa kävin katsomassa John F. Kennedyn hautaa ja Pentagonia. Toinen on Maryland. Etsin Rough Guide to the USA -opaskirjastani ja internetistä tietoa Marylandin nähtävyyksistä, mutta metroverkon alueella ei vaikuttanut olevan mitään kiinnostavaa nähtävää.

Lopulta päätin sallia itselleni järjettömän metroajelun, jonka ainoa olemassaolon oikeutus olisi uuden osavaltion näkemisen tuottama mielihyvä. Valitsin sattumanvaraisesti Capitol Heights -nimisen paikan, johon pääsi hotellini ohitse kulkevalla metrolinjalla.

Capitol Heights sign Maryland near Washington DC

Capitol Heights ei todellakaan ollut metromatkan arvoinen. Metroaseman vieressä ei ollut mitään muuta kuin bussipysäkkejä ja asuintaloja. Ainoat vähänkään mielenkiintoiset seikat olivat kaupungin alkukirjaimet kukkapenkissä, jossa oli masentavia kuolleita kukkia, ja aidanpätkään isoin kirjaimin kirjoitettu kaupungin nimi – jossa oli kirjoitusvirhe.

Visiting Maryland Me at Capitol Heights

Otin selfien kyltin vieressä ja aloitin pitkän metromatkan takaisin hotellille. Tunsin itseni aika typeräksi. Vaikka olen juossut maapisteiden perässä jo vuosia, olin aina aikaisemmin onnistunut näkemään retkilläni jotain mielenkiintoista. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun retkeltä ei karttunut mukaan mitään muuta kuin piste.

Olen kuitenkin sillä tavalla sekaisin, että kun pääsin jälkikäteen värittämään Marylandin osavaltiokartastani, se tuntui niin hyvältä, että retki taisi sittenkin olla tekemisen arvoinen.