Koko tämän viikon sain kuunnella kotitoimistossani kummituksen ulvontaa ja pahaenteistä naurua. Naapurilla on ilmeisesti Halloween-koriste, joka ääntelee aina, kun joku kulkee ohi.
Robottinaurun säestyksellä töitä tehdessä kävin muutaman kerran mielessä, että maltan tuskin odottaa, että Halloween olisi ohi. Muuten olen kuitenkin nauttinut täysillä naapureiden Halloween-intoilusta.
Muutamat kotikatumme ja lähikortteleiden asukkaat ovat todella panostaneet Halloween-koristeluun. Etupihat ja -kuistit ovat käyneet päivä päivältä näyttävämmiksi.
Halloweenista eivät ole innoissaan pelkästään lapset. Monet Halloween-etupihat ovat selvästi aikuisen suunnittelemia. Jo syyskuun alussa eräs lähikorttelien asukki esitteli korttelijuhlissa kännykästään valokuvaa todella karmivasta aidonkokoisesta keinussa istuvasta zombiepikkutytöstä, jonka oli hankkinut Halloweenia varten.
Minun olisi tehnyt mieli heittäytyä täysillä täkäläiseen kulttuuriin ja koristella etupihamme niin näyttävästi kuin suinkin vain olisin osannut. Yläkerrassa asuva vuokraisäntämme ei kuitenkaan valitettavasti ole senhenkinen ihminen, jolta tekisi mieli edes kysyä, saanko muuttaa etupihan yliampuvaksi Halloween-teemapuistoksi.
Useimmilla pihoilla ei ole koristeita lainkaan, mutta toisilla niitä on sitten senkin edestä.
Samuli on kertonut, ettei kotimme ovella ole kahtena viime Halloweeninä käynyt ainuttakaan lasta karkkia tai kepposta huutelemassa. Vuokraisäntämme on asunut tässä talossa lapsesta saakka, ja ilmeisesti naapuruston perheet tietävät, ettei tämän talon etukuistille kannata tulla keppostelemaan.
Haaveilen silti siitä, että ensi vuonna meilläkin olisi omat koristeet. Sijoittelen ne vaikka asuntoon sisälle, jos piha ei ole käytettävissä. En ole koskaan viihtynyt syrjästäkatsojan roolissa; heittäydyn paljon mieluummin täysillä mukaan.
Tänä iltana pääsen onneksi tekemään niin, sillä emme aio viettää Halloweenia kotona vuokraisäntämme pimeän etukuistin suojissa. Olemme menossa karkittamaan naamioasuisia lapsia ystäväpariskuntamme luo, jonne odotetaan suurta keppostelijaryntäystä
Perinteisiä, kaiverrettuja kurpitsalyhtyjä on täällä harvemmilla etukuisteilla kuin odotin. Kun lyhtyjä on, ne ovat yleensä suurella vaivalla tehtyjä.
Ilta jatkuu saman pariskunnan järjestämissä aikuisten Halloween-juhlissa, joiden teemana on 80-luvun päättäjäistanssit (80’s prom) ja joissa leikitään murhamysteeriroolileikkiä. Kerron jälkikäteen lisää :).
Amerikkaa ymmärtämässä 
Päivitysilmoitus: Halloween-murhamysteerijuhlat 80-luvun tunnelmissa | Amerikkaa ymmärtämässä